30. KOSKELAN VARIKKO Nimestään huolimatta Koskelan varikon alue kuuluu maantieteelliseen Kumpulaan. Tämä alava tienoo, jota Kustaa Vaasan tie nyt halkoo, on alkuaan ollut vetistä niittyä, jonka pohjalla Kaupunginpuro virtasi Helsingin Vanhankaupungin halki.
Vanhankaupungin hospitaaliKuivemmalla ylärinteellä länteen johtavan maantien varrella sijaitsi 1643 - 1765 myös Helsingin hospitaali, jossa pidettiin nimensä mukaisesti spitaalisairaitakin. Aiempi hospitaali oli sijainnut 1555 alkaen kaupungin rajojen sisäpuolella aivan Vanhankaupungin kirkon (nyt vain kivijalka jäljellä) tuntumassa.
Koskelan varikon tontilla olleeseen sairaalakompleksiin kuului kirkko, pappila, toimitsijan talo, asuintalo sairaille ja vaivaisille sekä oma eristetty asuintalo spitaalisille, pari saunaa, navetta, tallit, sikala, sekä heinä- ja ruokavarastot. Lauta-aidalla ympäröidyn eristysalueen portilla oli erityinen "köyhäinlipas", johon kerättiin almuja sairaanhoitolaitoksen ylläpitoa varten.
Viimeinen spitaalipotilas laitoksessa, Anna Jakobintytär, kuoli 1749, jonka jälkeen laitoksen toimenkuvaa laajennettiin ottamalla sinne eristyksiin mm. mielisairaita ja orpoja. Potilasmäärä oli tavallisesti 15-20. Huonoon kuntoon päässeiden rakennusten hirret myytiin 1765 ja hospitaali siirtyi Kruununhakaan. Niin vahva oli alueen maine hospitaalin paikkana, että lähelle vanhaa hospitaalin paikkaa perustettiin 1912 Käpylän sairaskoti. Vanhankaupungin länsipuolinen laakso oli tämän jälkeen pitkään Koskelan tilan vuokramaina, ja siinä viljeltiin mm. perunaa. Toukolantie (Kustaa Vaasan tieksi 1950 nimetty) halkaisi laakson jo 1927. Samoihin aikoihin 1930 vedettiin myös Koskelantien nykyinen linjaus Vanhastakaupungista Käpylään. Eliel Saarisen suunnitelman mukaisesti suunniteltiin Pasilasta Vanhaankaupunkiin Toukolantielle tulevaa Kumpulantietä, jolla hätäaputöinä 1932 ehdittiin jo rakentaa perustaa kivistä nykyisen Kumpulantaipaleen pyörätien varrelle, mutta Kumpulantie toteutui vain pätkänä Pasilassa. Valtimontien linjaus on ollut asemakaavassa vuodelta 1938. Koskelan raitiovaunu- ja bussivarikot perustettiin paikalle 1953.
Annalan tanssilava Annalan urheilukenttä on ollut Koskelan ja Kumpulan lasten suosittu urheilupaikka. Sen vierellä toimi sotien jälkeen Annalan tanssilava.
Annalan tanssilava sijaitsi nykyisten bussihallien kohdalla 1949-1953, ja sitä ylläpiti urheiluseura Toukolan Teräs. Annalan lava oli orkesterin tilaa lukuun ottamatta kattamaton, ja lavan välitön ympäristö, noin hehtaarin alue, oli ympäröity köydellä pääsymaksun kontrolloimiseksi. Paikalla oli ToTen puolesta myös järjestysmiehet. Etenkin nuorta, keski-ikäistä väkeä kolmenkympin molemmin puolin kävi Annalan lavalla. Vaikka tuttuja humalaisiakin tapauksia esiintyi, eivät naapurit katsoneet lavaa häiriöksi. Lava oli hieman asutuksesta syrjässä, mutta paikalle pääsi Käpylän raitiovaunulla 1 ja bussilla Intiankadun ja Koskelankadun risteykseen. Ovettomat avovaunulliset raitiovaunut olivat mieleenpainuvia kesämuistoja (viimeiset avoratikat liikenteessä olympiavuonna 1952). Uusi lava perustettiin Velodromille, mutta toisin kuin edeltäjänsä, uusi lava ei ollut taloudellisesti kannattava. Muita lavoja lähistöllä olivat mm. Pikkukosken lava, "Lemmenlaakson lava" lähellä Käpylän asemaa sekä Mosabackan lava Tapanilassa.
|
Kumpulan historia 